Kokonaiskäytön työryhmä

Kalatalouden asiantuntijatyöryhmä

Kalatalouden edistäminen on ollut osa komission toimintaa lähes perustamisesta lukien. Rajavesistösopimus edellyttää, että kalakannat ja kalastus tulevat turvatuiksi rajavesistöissä pitämällä kalan kulkutiet avoinna tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Kala-asiantuntijoiden keskeinen tehtävä on ollut huolehtia kalakantojen tilasta ja tehdä aloitteita tarvittaviksi toimenpiteiksi.

Kalan kulkua estävät raja-aidat on komission kalatalouden asiantuntijoiden esityksestä useimmista joista poistettu tai tehty kaloille haitattomiksi. Asiantuntijat ovat myös aktiivisesti edistäneet Euroopan unionin rahoittamia hankkeita lohen palauttamiseksi takaisin niihin rajavesistöihin, joista lohi on hävinnyt patoamisen tai muun ihmistoiminnan seurauksena. Näistä vesistöistä suurin on Tuulomajoen vesistö. Kalatalouden asiantuntijoilla ja rajavesistökomissiolla oli myös merkittävä rooli Paanajärven kansallispuiston perustamisessa.

Tutkimuksella on ollut tärkeä sija kala-asiantuntijoiden yhteistyössä. Tutkijat kalantutkimuslaitoksista sekä useista yliopistoista ja Venäjän Tiedeakatemiasta ovat osallistuneet hankkeisiin, joissa on pyritty selvittämään kalakantojen ja kalastuksen tilaa rajavesistöissä, tarvetta ja mahdollisuuksia hoitaa kalakantoja sekä rajavesistöjen merkitystä kalastukselle.

Esimerkkinä yhteistyön tuloksista voidaan mainita Hiitolanjoki, jossa Venäjän puolella suoritettujen toimenpiteiden ansiosta Laatokan järvilohi on alkanut kutea myös joen Suomen puolella. Poistamalla vielä Suomen puolella nousuesteet, voidaan koko Hiitolanjoki palauttaa merkittäväksi lohi- ja taimenjoeksi.

Kalastuksen säätelyn lisäksi kalojen istuttaminen on nähty edelleen tarpeelliseksi. Kuusamon kalanviljelylaitokselta tapahtuneet taimenen istutukset Oulankajoen vesistöön ovat tästä erinomainen esimerkki. Kalanpoikasten viljely ja istuttaminen on tärkeää palautettaessa lohi entisiin lohijokiin. Kalatalousasiantuntijat toimivat myös vieraiden kalalajien ja -kantojen istutusten estämiseksi rajavesistöissä.

Suomen ja Venäjän yhteiset rajavesistöt tarjoavat kalataloustutkimukselle oivalliset mahdollisuudet. Karjalan Pyhäjärvestä (248 km²) kuuluu noin viidennes Venäjälle. Järvi on ollut poikkeuksellisen mielenkiintoinen tutkimuskohde, sillä Venäjän puoleisella osalla järveä ei ole harjoitettu juuri lainkaan kalastusta. Sen sijaan Suomen puoleisella osalla harjoitetaan niin ammatti- kuin virkistyskalastustakin. Karjalan Pyhäjärven tutkimukset ovat antaneet aineistoa useisiin alan väitöskirjoihin.

Tulevaisuuden haasteena komission kalatalousasiantuntijoille on edelleen arvokalakantojen elpymistä ja lisääntymistä haittaavien tekijöiden poistaminen rajavesistöissä sekä kalastuksen säätelyn ja valvonnan kehittäminen niin, että kalakantoja voidaan kestävästi hyödyntää.